Lasten liikkuminen Suomessa näyttää tutkimusten valossa kahdelta eri tarinalta. Alle kouluikäisistä suurin osa liikkuu suositusten mukaan: Piilo-tutkimuksessa 76 prosenttia 4-6-vuotiaista täytti varhaisvuosien suosituksen. Kouluiässä kuva muuttuu, sillä LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan 7-15-vuotiaista enää 37 prosenttia liikkui suositellun tunnin päivässä.
Kokosimme tälle sivulle tuoreimmat suomalaiset luvut lasten liikkumisesta, paikallaanolosta, ulkoilusta ja ruutuajasta. Jokaisen luvun yhteydessä kerrotaan, mistä tutkimuksesta se on peräisin, ja lähteet löytyvät linkkeineen sivun lopusta. Sivu on päivitetty lokakuussa 2026.
Lasten liikkuminen Suomessa: tärkeimmät luvut
Taulukkoon on koottu luvut, joita lainataan useimmin. Prosentit kertovat, kuinka suuri osa lapsista täytti oman ikäryhmänsä liikkumissuosituksen.
| Luku | Mitä se tarkoittaa | Lähde |
|---|---|---|
| 3 tuntia | Alle kouluikäisen suositeltu liikkuminen päivässä, josta vähintään tunti reipasta | OKM 2016 |
| 76 % | 4-6-vuotiaista liikkui varhaisvuosien suosituksen mukaisesti | Piilo 2023 |
| 83 % ja 68 % | Suosituksen täyttäneet 4-6-vuotiaat pojat ja tytöt | Piilo 2023 |
| 4,2 tuntia | 4-6-vuotiaiden liikkuminen vuorokaudessa keskimäärin, kevyt liike mukaan luettuna | Piilo 2023 |
| 74 minuuttia | 4-6-vuotiaiden reipas ja rasittava liikkuminen päivässä keskimäärin | Piilo 2023 |
| 9,4 tuntia | 4-6-vuotiaiden paikallaanolo vuorokaudessa | Piilo 2023 |
| 29 minuuttia | Sen verran enemmän lapset liikkuivat varhaiskasvatuspäivinä kuin vapaapäivinä | Piilo 2023 |
| 63 % | 7-vuotiaista pojista saavutti liikkumissuosituksen, paras tulos kaikista ryhmistä | LIITU 2024 |
| 37 % | 7-15-vuotiaista liikkui suosituksen mukaan kyselyn perusteella | LIITU 2024 |
| 19 % | Lukiolaisista liikkui suosituksen mukaan kyselyn perusteella | LIITU 2024 |
| 0 tuntia | Suositeltu ruutuaika alle 2-vuotiaalle | THL ja OPH 2026 |
| 1 tunti | Suurin suositeltu ruutuaika päivässä 2-10-vuotiaalle | THL ja OPH 2026 |
Paljonko alle kouluikäisen lapsen pitää liikkua päivässä
Alle kouluikäisen lapsen pitäisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, ja siitä vähintään tunnin tulisi olla reipasta tai rasittavaa liikkumista. Näin linjaavat opetus- ja kulttuuriministeriön varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset vuodelta 2016. Kolmeen tuntiin lasketaan kaikki liike, myös kevyt touhuaminen lattialla, pihalla kävely ja leikki portaissa.
Maailman terveysjärjestö WHO päätyi vuonna 2019 julkaistuissa suosituksissaan samaan suuntaan. Vauvan kohdalla painotetaan lattialla tapahtuvaa leikkiä useita kertoja päivässä. 1-2-vuotiaalle WHO suosittelee vähintään 180 minuuttia liikkumista millä tahansa teholla ja 3-4-vuotiaalle 180 minuuttia, josta vähintään 60 minuuttia reipasta. Kouluikäisille suomalainen suositus on vähintään tunti monipuolista liikkumista joka päivä.
| Ikä | Liikkuminen päivässä | Ruutuaika vapaa-ajalla |
|---|---|---|
| Alle 1 v | Useita kertoja päivässä, erityisesti lattialla leikkien | Ei lainkaan |
| 1 v | Vähintään 3 tuntia millä tahansa teholla | Ei lainkaan |
| 2 v | Vähintään 3 tuntia millä tahansa teholla | Enintään 1 tunti |
| 3-6 v | Vähintään 3 tuntia, josta vähintään 1 tunti reipasta | Enintään 1 tunti |
| 7-10 v | Vähintään 1 tunti monipuolista liikkumista | Enintään 1 tunti |
| 11-13 v | Vähintään 1 tunti monipuolista liikkumista | Enintään 2 tuntia |
Kuinka moni 4-6-vuotias liikkuu suosituksen mukaan
Suomalaisista 4-6-vuotiaista 76 prosenttia liikkuu varhaisvuosien suosituksen mukaan. Luku on Piilo-tutkimuksesta, joka on ensimmäinen laaja väestötason tutkimus, jossa pienten lasten liikkumista on mitattu liikemittarilla. Vuonna 2023 mukana oli 1 834 lasta perheineen 20 kunnasta ja 156 varhaiskasvatuksen toimipaikasta, ja lapset pitivät mittaria ranteessaan viikon ajan.
Lapset liikkuivat keskimäärin 4,2 tuntia vuorokaudessa. Siitä 3,0 tuntia oli kevyttä liikettä ja 1,2 tuntia eli 74 minuuttia reipasta tai rasittavaa. Paikallaanoloa kertyi 9,4 tuntia ja unta ja lepoa 10,2 tuntia. Kolmen tunnin kokonaismäärä täyttyy siis useimmilla helposti, mutta hengästyttävän liikkeen tunti on se osa, joka jää osalta lapsista vajaaksi.
Erot ryhmien välillä ovat selviä. Pojista suosituksen täytti 83 prosenttia ja tytöistä 68 prosenttia. Vanhemmat lapset liikkuivat nuorempia useammin suosituksen mukaan, ja kaupunkimaisissa kunnissa suositus täyttyi useammin kuin maaseudulla tai taajamissa. Huoltajien mukaan 39 prosenttia lapsista nauttii liikkumisesta lähes aina ja 47 prosenttia usein.
Liikkuvatko lapset enemmän päiväkodissa vai kotona
Pienet lapset liikkuvat enemmän päiväkotipäivinä kuin kotona vietettyinä vapaapäivinä. Piilo-tutkimuksessa ero oli keskimäärin 29 minuuttia päivässä. Varhaiskasvatuksessa ollessaan lapset liikkuivat keskimäärin 2,5 tuntia.
Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoite on, että päiväkotipäivän aikana kertyy kaksi kolmasosaa koko päivän suosituksesta: kaksi tuntia liikettä, josta 40 minuuttia reipasta. Tavoitteen saavutti 61 prosenttia lapsista, pojista 72 ja tytöistä 50 prosenttia. Tytöt ja pojat liikkuvat siis jo päiväkoti-iässä eri tavoin, ja ero näkyy erityisesti reippaassa liikkeessä.
Viikonloput ja lomat ratkaisevat paljon. Vapaapäivinä 56 prosenttia lapsista ulkoili yli kaksi tuntia ja 22 prosenttia yli kolme tuntia. Arkisin 59 prosenttia ulkoili vapaa-ajalla vähintään tunnin. Ulkona kaksi lasta kolmesta touhuaa koko ajan, ja suosituksen täyttäneet lapset ulkoilivat huoltajien mukaan muita pidempään. Talvella vain 31 prosenttia lapsista käveli tai pyöräili päiväkotimatkan, kun kesällä osuus oli 46 prosenttia.
Missä iässä lasten liikkuminen alkaa vähentyä
Lasten liikkuminen alkaa vähentyä koulun alkamisen jälkeen ja vähenee jokaisessa siirtymävaiheessa. LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan suosituksen saavuttivat parhaiten 7-vuotiaat pojat (63 %) ja heikoimmin lukioikäiset tytöt ja pojat (5 %). Aktiivisin ryhmä, 7-vuotiaat pojat, liikkui reippaasti tai rasittavasti noin 17 prosenttia valveillaoloajastaan.
Kyselyn perusteella 7-20-vuotiaista 32 prosenttia täytti liikkumissuosituksen. Perusopetusikäisistä 7-15-vuotiaista osuus oli 37 prosenttia ja lukiolaisista 19 prosenttia. Luvut poikkeavat toisistaan osin siksi, että LIITU raportoi sekä kyselyyn että liikemittauksiin perustuvia tuloksia, joten lainatessa kannattaa mainita kumpi luku on kyseessä.
Myönteistäkin löytyy. Urheiluseuratoimintaan osallistui 55 prosenttia 9-20-vuotiaista ja 60 prosenttia 9-15-vuotiaista, mikä on enemmän kuin aiemmissa LIITU-tutkimuksissa. Kyselyyn vastanneista 11-20-vuotiaista 75 prosenttia koki, että ainakin toinen vanhemmista kannustaa liikkumaan.
Paljonko ruutuaikaa pienellä lapsella saa olla
Alle 2-vuotiaalle ei suositella ruutuaikaa lainkaan, ja 2-5-vuotiaalle sitä suositellaan enintään tunti päivässä lyhyinä jaksoina. Näin linjaavat THL:n ja Opetushallituksen kansalliset digisuositukset, jotka valmistuivat 22.1.2026. Samat suositukset rajaavat 6-10-vuotiaiden ruutuajan enintään tuntiin ja 11-13-vuotiaiden enintään kahteen tuntiin päivässä.
Suositukset koskevat vapaa-aikaa, eivät läksyjä tai koulutehtäviä. Lisäksi alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta. WHO:n linja on sama: 1-vuotiaalle ei lainkaan istuen vietettyä ruutuaikaa ja 2-4-vuotiaalle enintään tunti. WHO kehottaa korvaamaan pitkät istumisjaksot aktiivisella leikillä.
Mitä luvut tarkoittavat lapsen arjessa kotona
Lukujen perusteella kodin rooli korostuu kahdessa kohdassa: viikonlopuissa ja reippaassa liikkeessä. Päiväkotipäivinä liike kertyy rutiinin kautta, mutta vapaapäivinä se riippuu siitä, mitä kotona ja pihalla on tarjolla. Suomen pimeänä ja sateisena aikana, lokakuusta maaliskuuhun, ulkoilu jää helposti lyhyeksi.
Ulkoilua mikään ei korvaa, ja se kannattaa sanoa ääneen. Sisällä voi kuitenkin tehdä paljon hengästyttävää: kiipeillä, hyppiä, tasapainoilla ja rakentaa ratoja. Vinkkejä löydät oppaasta aktiivisen lapsen sisäleikeistä kotona ja ohjeesta, jolla rakennat tasapainoradan lapsille kotona.
Välineitä reippaaseen liikkumiseen sisällä
leg&go lasten puinen kiipeilykolmio tuo olohuoneeseen paikan, jossa lapsi saa kiivetä luvan kanssa. Kiipeily kuormittaa koko kehoa ja nostaa sykettä, eli juuri sitä liikettä, jota tilastoissa jää vajaaksi. Kolmio vie lattiatilaa, joten mieti sijoituspaikka ennen ostoa. Hinta on noin 154,90 €, ja valintaan auttaa kiipeilykolmion ostajan opas.
IGLU-pehmopalikoista rakennetaan portaita, siltoja ja liukumäkiä, joita pitkin lapsi kulkee yhä uudelleen. IGLU pehmopalikkasetti explorer 6 palikkaa on hyvä alku, ja hinta on alkaen noin 189 €. Leikkiin saa vauhtia leikki-ideoista pehmopalikoilla. Setti tarvitsee illaksi säilytyspaikan, jos asunto on pieni.
leg&go puinen tasapainolauta on yksinkertainen väline, jolla lapsi seisoo, keinuu ja tasapainoilee omaan tahtiinsa. Tasapainoilu harjoittaa keskivartaloa ja keskittymistä, ja lyhytkin hetki laudalla katkaisee pitkän istumisen. Hinta on alkaen noin 61,90 €.
Gerardo's Toys lasten pomppulelu beige alpakka saa pienen lapsen hyppimään pitkiä aikoja, ja hyppiminen on hengästyttävää liikettä parhaimmillaan. Hinta on noin 42,90 €. Pomppulelu kaipaa vapaata lattiaa ympärilleen, joten matot ja terävät kulmat kannattaa siirtää pois tieltä.
bees&blooms lasten cocoon-keinu XXL on vastapaino reippaalle touhulle. Keinu tarjoaa tasapainoaistille tekemistä ja paikan rauhoittua leikin jälkeen. Hinta on noin 199 €, ja keinu tarvitsee kunnollisen kattokiinnityksen.
Usein kysytyt kysymykset lasten liikkumisesta
Kuinka paljon alle kouluikäisen lapsen pitää liikkua päivässä?
Alle kouluikäisen lapsen pitää liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, ja siitä vähintään tunnin tulisi olla reipasta tai rasittavaa. Suositus on opetus- ja kulttuuriministeriön varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista vuodelta 2016. Kolmeen tuntiin lasketaan myös kevyt liike, kuten kävely ja lattialla leikkiminen.
Kuinka moni suomalainen lapsi liikkuu tarpeeksi?
Piilo-tutkimuksen mukaan 76 prosenttia 4-6-vuotiaista liikkui suosituksen mukaan vuonna 2023. Kouluikäisistä osuus on pienempi: LIITU 2024 -tutkimuksen kyselyssä 7-15-vuotiaista 37 prosenttia ja lukiolaisista 19 prosenttia täytti tunnin päivittäisen liikkumissuosituksen.
Liikkuvatko pojat enemmän kuin tytöt?
Kyllä, ero näkyy jo päiväkoti-iässä. Piilo-tutkimuksessa 4-6-vuotiaista pojista 83 prosenttia ja tytöistä 68 prosenttia täytti liikkumissuosituksen. Ero korostuu reippaassa liikkeessä ja päiväkotipäivän aikana, ja se jatkuu LIITU-tutkimuksen mukaan myös kouluiässä.
Paljonko ruutuaikaa 3-vuotiaalle saa antaa?
3-vuotiaalle suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä, mieluiten lyhyinä jaksoina. THL:n ja Opetushallituksen tammikuussa 2026 valmistuneet digisuositukset koskevat 2-5-vuotiaita ja lasten vapaa-aikaa. Alle 2-vuotiaalle ruutuaikaa ei suositella lainkaan.
Liikkuvatko lapset enemmän päiväkodissa vai kotona?
Lapset liikkuvat enemmän päiväkotipäivinä. Piilo-tutkimuksessa 4-6-vuotiaat liikkuivat varhaiskasvatuspäivinä keskimäärin 29 minuuttia enemmän kuin vapaapäivinä. Siksi viikonloppujen ulkoilu ja kodin liikkumismahdollisuudet vaikuttavat paljon siihen, täyttyykö suositus.
Missä iässä lasten liikkuminen vähenee?
Lasten liikkuminen alkaa vähentyä kouluiässä. LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan 7-vuotiaista pojista 63 prosenttia saavutti liikkumissuosituksen, kun lukioikäisistä vain 5 prosenttia. Lasku jatkuu jokaisessa koulun siirtymävaiheessa.
Mitä reipas liikkuminen tarkoittaa pienellä lapsella?
Reipas liikkuminen on liikettä, joka saa lapsen hengästymään ja sydämen lyömään tavallista nopeammin. Pienellä lapsella se on esimerkiksi juoksemista, hyppimistä, kiipeilyä, mäenlaskua ja hippaleikkejä. Suositus on vähintään tunti tällaista liikettä päivässä osana kolmen tunnin kokonaismäärää.
Lähteet ja lukujen lainaaminen
Voit lainata tämän sivun lukuja vapaasti. Mainitse silloin alkuperäinen tutkimus ja linkitä tähän artikkeliin, jotta lukija löytää kaikki luvut samasta paikasta.
- Kokko, S. ja Hämylä, R. (toim.) 2025. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1.
- Jyväskylän yliopisto 2025. Kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi (LIITU 2024 keskeiset tulokset).
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes 2024. Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa: Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023.
- Tammelin, T., Sääkslahti, A. ja Mehtälä, A. 2024. Pienten lasten liikkuminen Suomessa 2023: Piilo-tutkimuksen tulokset (esitys 29.2.2024).
- Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä: varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (OKM 2016:21).
- THL ja Opetushallitus 2026. Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön kansalliset suositukset 0-13-vuotiaille, tiedote 22.1.2026.
- World Health Organization 2019. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age.
Luvut muistuttavat, että pienet lapset liikkuvat luonnostaan paljon ja suurin työ on pitää se ilo yllä kouluikään asti. Jos haluat tuoda kotiin lisää paikkoja kiipeilyyn, hyppimiseen ja tasapainoiluun, katso valikoimastamme kiipeilykolmiot, pehmopalikat ja leikkisetit, tasapainolaudat sekä pomppulelut.



